torstai 13. maaliskuuta 2014

Pariskuntasukat

Tuttu pariskunta viettää viikonloppuna yhteisiä 35-vuotissyntymäpäiviä ja kun kutsu alkuvuodesta tuli niin lupauduin neulomaan meidän työporukan puolesta sukat molemmille. Ehdin jo Ravelryssäkin kyselemään ideoita siitä millä mallilla sukkia lähtisi tekemään kun en oikein osannut itse päättää, että kuinka samanlaiset sukista haluaisin. Lopulta yhteiseksi tekijäksi muotoutui ensin lanka ja sitten vielä ohjeiden suunnittelijakin. Halusin tehdä sukat sport-vahvuisesta Väinämöisestä, ja koska keskipaksulle sukkalangalle ei ole liikaa ohjeita löydettävissä niin käännyin TiiQn mallien puoleen.

Malli: Tiina Kuun Verso
Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen Sport, väri Sammal. Kulutus noin 80 grammaa.
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot





Malli: Tiina Kuun Älä koskaan ikinä
Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen Sport, väri Paprika. Kulutus noin 115 grammaa.
Puikot: 2,5 mm pyöröt (!)


Tiinan malleja on roikkunut jonossani jo ties kuinka kauan, mutta nytpä tuli neulottua sitten heti kaksi peräkkäin. Vihreistä sukista tuli todella kauniit, suosittelen mallia lämpimästi! Kaavio on helppo oppia ulkoa, mutta ohje ei silti tylsistytä.

En ole tottunut neulomaan miesten sukkia hillityistä väreistä, joten näistä tuli nyt sitten punaiset. Malli on ihan vastikään julkaistu ja en kyllä tästäkään valittamista löydä, tämänkokoisten sukkien neulominen käy ohjeesta riippumatta jossain vaiheessa yleensä puuduttamaan, mutta nyt oli onneksi palmikoita pitämässä mielenkiintoa yllä. Tuli opeteltua uusi tapa tehdä kiilakavennukset ja palautettua mieleen palmikoiden vääntäminen ilman palmikkoapuikkoa. JA nämä ovat ensimmäiset sukkani, jotka tein looppaamalla! Tiedättekö, en uskonut tätä päivää näkeväni, olin jo totutellut siihen ajatukseen, että mun kädet ja aivot ei vaan löydä semmoista yhteyttä, että saisin magic loop-tekniikalla jotain aikaiseksi. Näiden sukkien ohje oli kuitenkin kirjoitettu juuri tätä tekniikkaa varten, joten ostin riittävän ohuet pyöröpuikot, vilkaisin muutamalle ohjesivulle ja neuloin menemään. Eikä kertaakaan tullut hiki tai itku tai epätoivo!