torstai 16. tammikuuta 2014

Itselle neulomisen vaikeudesta

malli: Emma Karvosen Neidonkyynel
lanka: Louhittaren luolan Pohjan Akka, värissä Tiili. Noin 70 grammaa.
puikot: 3,5mm




Havahduin taas siihen, että kovasti on tullut muille neulottua, mutta itseltäni puuttui sukat, lapaset ja paksumpi pipo. Miksi ihmeessä sitä ei älyä suojata itseään kylmältä, vaan aina neuloo mielummin kaikille muille?
Joka tapauksessa päätin lähteä korjaamaan tätä virhettä lapasista aloittaen, tähän asti olin nimittäin sinnitelyt puuvillaisilla ohuilla alkusyksyn lapasilla. Koska pakkasten tultua asialla alkoi olla kiire, valitsin ensimmäisen vastaantulevan langan ja sille sopivan ohjeen. Malli on hyvin kirjoitettu ja sopii tälle langalle ihan mahtavasti! En taaskaan onnistunut oppimaan kaaviota ulkoa, joten ohjetta piti pälyillä koko ajan, mutta eipä tuosta suuremmin vaivaa ollut. Tein saman verran toistoja kuin ohjeessa, ja kerrankin sain aikaiseksi lapaset, jotka eivät ole minulle liian pitkät! Ensimmäistä kertaa vääntelin palmikkoja ilman palmikkopuikkoa, ja ihan hyvää jälkeä tuli (oikeassa lapasessa saattaa olla yksi omituisen mallinen palmikon pätkä, mutta ei siitä sen enempää).

Lankavarastoni lienee saavuttanut jonkinmoisen lakipisteen, kun ollaan tilanteessa, jossa en pysty yhtään muistamaan, että milloin ja mitä tarkoitusta varten tämä lanka on ostettu. Se oli keritty jo valmiiksi pallolle, joten ilmeisen innokkaasti olen ollut alkamassa siitä jotain neulomaan, mutta en ole vielä päässyt omien suunnitelmieni jäljille. Nyt on tullut myös ihan vahingossa monta Louhittaren luolan langoista neulottua projektia peräkkäin, mutta minkäs sille voi kun näissä on niin ihanat värit ja ovat vielä ihania neuloa. Seuraavaksi kuitenkin jotain muuta!




maanantai 13. tammikuuta 2014

Valaanväriset apinat

malli: Monkey Cookie A:n kirjatsa Sukkia. Rakkaudella.
lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, väri Valaan laulu, noin 70 grammaa
puikot: 2,25 mm



Totesin joululoman aikana, että olen varmaankin ainoa ihminen maailmassa, jonka käsiala löystyy stressin vaikutuksesta. Minä, joka sain aina ennen aikaan lähes metallia muistuttavan neulepinnan 2,5 mm puikoilla, jouduin purkamaan kahdet sukat siksi, että niistä oli noilla kyseisillä puikoilla tulossa ihan hervottoman kokoiset. Mitä ihmettä on tapahtunut! Ennen en voinut harkitakaan käyttäväni näin pieniä puikkoja, mutta nämä nyt esiteltävät sukat ovat todistettavasti mahtuneet kahdenkin ihmisen jalkaan. 

Sukat ovat minun ominta alaani, enkä silti ollut vielä koskaan neulonut Cookien A:n Monkey- sukkia. Virhe oli korjattava pikimmiten, ja kun tulin syksyllä luvanneeksi ihanalle myymäläpäälliköllemme sukat, niin apinoiden tuli aika hypätä puikoille. Ohje on yksinkertainen ja kaavion oppii nopeasti ulkoa, joten neulominen sujui yllättävänkin nopeasti. Lähdin viikoksi pohjoiseen, ja tein sen virheen, että otin mukaan lankaa vain tähän projektiin, sillä olin jo ehtinyt unohtaa neulovani suhteellisen nopeasti silloin kun siihen on oikeasti aikaa. Pari päivää ja muutama hyvä rikossarja myöhemmin (Blue Murder ja Silta) nämä olivatkin jo valmiit ja loppuloman kärsin ilman neuletta. 


lauantai 11. tammikuuta 2014

Tavallista pitkän kaavan mukaan


malli: omasta päästä, 36 silmukalla ainaoikeaa
langat: Malabrigo Rios, väri Sunset, n. 100 grammaa.
Madelinetosh Tosh Sport, väri Dust Bowl, n. 70 grammaa.
puikot: 5mm


Avomieheni tilasi keltaisen kaulahuivin itselleen jo joskus ennen vuoden 2012 Tampereen käsityömessuja. Ostin silloisilta messuilta huivia varten Vuorelman Vetoa, ja ne ovat odotelleet vuoroaan palloiksi kerittynä siitä asti. En vain löytänyt sopivaa ohjetta huiville, ja ajan kuluessa alkoi tuntua siltä, että ei se lanka ole edes tarpeeksi paksua. Kun sitten viime syksynä näin löysin superedullista Malabrigon Riosia ja värikin osui nappiin, niin ei tarvinnut kauaa pähkäillä. Riosia ostin kaksi vyyhtiä, mutta sitten aloin epäilemään, että saisiko niistä aikaiseksi tarpeeksi pitkää huivia. Niinpä kotiutin Kerästä vyyhdin taivaallista Tosh Sporttia, joka yhdistettynä keltaiseen ei tuonut onneksi mieleen ampiaista. 

Ostettuani tuon Toshin huivi pääsi viimein puikoille ja onnistuin neulomaan sen salassa lahjansaajalta. En älyä miksi hermoilin langan riittävyyttä, tuota keltaista meni vain yksi vyyhti! Mitään mallia en näin pitkän prosessin jälkeen edes yrittänyt etsiä, ainaoikea riittää näin ihanille langoille. Saaja tykkäsi tästä yhtä paljon kuin edellisenä jouluna saamistaan flanellihousuista (joista muuten puhutaan edelleen)!

Kiitokset ihanaiselle mallilleni ja hovikuvaajalleni jälleen kerran!