sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kädet lämpimiksi



lanka: Rowan Fine Tweed, värit Bedale (16 grammaa) ja Pendle (9 grammaa)
puikot: 2,5mm

Kun tämä ohje syksyllä julkaistiin, tiesin heti kenelle tekaisen nämä kämmekkäät joululahjaksi. Ajoissa en muistanut puuhaan ryhtyä, mutta valmiiksi tulivat ja saaja oli onnellinen. Fine tweed on ihana lanka, jota onneksi on paidallinen jemmassa. Näihin meni yllättävän vähän lankaa, tuntuu mahdottomalta että pikkuisista 25 gramman keristä jäi vielä paljon ylikin.




 malli: Neidonkyynel
lanka: Louhittaren luolan Louhitar, väri Oliivi, noin 60 grammaa
puikot: 3mm

Tein alkuvuodesta itselleni lapaset tällä samaisella ohjeella, ja kun niissä meni kaikki nappiin niin oli helppo lahjarumban keskellä valita sama ohje myös anoppini lapasiin. Eipä siihen mennyt kuin päivä ja muutamia jaksoja laadukasta tv-viihdettä niin lapaset olivat valmiit. Ihanat tuli näistäkin, veikkaanpa että palaan tämän ohjeen pariin yhä uudelleen!

Nytpä onkin sitten enää yksi joululahjaneule esittelemättä, viisi eri ihmistä sai tänä vuonna jotain minun neulomaani, Semmoiset terveiset ensi vuoden minulle, että voisitko aloittaa nämä lahjaneuleet ennen joulukuuta, kiitos.

torstai 25. joulukuuta 2014

Täydellinen pari



malli:Bones (löytyy Korhosen ja Östermanin Neulekirjasta)
lanka: Katia Olé Socks Arequipa, väri 103, 80 grammaa (koko n.42)
puikot: 2,5mm

Ihan alkuun on pakko sanoa, että Katia ei tee kyllä itselleen minkäälaisia palveluksia rumilla ja elähtäneillä vyötteillä, olisi nimittäin tämäkin kerä saattanut jäädä epäesteettisen ulkonäkönsä vuoksi hyllyyn, Lankakauppa Kerän ihana Jonna antoi yhden kerän onneksi mukaani kun kaipailin joululahjasukkiin lankaa ja sain itse todeta, että tämä lankahan on täydellisen ihanaa! Liukuu puikoilla kuin unelma, on yhtä aikaa sekä pehmeää että kestävän oloista ja tämä harmaa on ihan täydellinen. Määrään kaikki sukkientekijät testaamaan tätä lankaa heti tilaisuuden tullen!

Hehkutus jatkuu kun siirrytään puhumaan tästä ohjeesta. Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirja on muistaakseni ensimmäisiä käsityökirjoja jonka hankin, mutta jostain syystä tämä ohje oli vielä neulomatta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohje on nerokas, ei tarvita muuta kuin kierrettyä joustinta ja muutama kerros nurjaa väliin. Tein varteen neljä ja jalkapöytään kolme kaaviontoistoa. Tämä sukkapari nousee kyllä yhdeksi kaikkien aikojen suosikeistani, kaikenlaisia pitsi- ja palmikkoviritelmiä olen neulonut, mutta tämä langan ja ohjeen liitto onnistui kyllä yli odotusten!

Ihania joulunpyhiä kaikille!


perjantai 19. joulukuuta 2014

Klassikkoainesta

malli: Titanium
lanka: Lang Yarns Merino 120 Superwash, 225 grammaa
puikot: 5mm




Jos lähtee neulomaan joululahjahuivia parin viikon varoitusajalla niin itselleen kannattaa tehdä sellainen palvelus, että valitsee tutun ohjeen. Siskoni tilasi itselleen mustan kolmiohuivin, ja päädyin Titaniumiin, koska siinä vaan toimii kaikki. Neuloin ainaoikein-osiota siihen saakka, että puikoilla oli 263 silmukkaa. Tätä Langin merinoa sattui löytämään riittävän monta kerää mustaa lyhyellä varoitusajalla, joten lankavalintaa ei tarvinnut kauaa pohtia. Ihana, pehmeä lanka, joka liukuu puikoilla kuin unelma! 
Nyt jännitän sitä, miten hyvin lanka pitää tämän pingoitetun muotonsa, tuntuu nimittäin sen verran elastiselta, että veikkaan että pingotusväli on lyhyempi kuin rouheammilla langoilla.

Voisin tähän loppuun vielä valittaa mustan langan  neulomisesta näinä pimeyden aikoina ja kahden mäyräkoiran läsnäollessa, mutta en viitsi koska kohta on jo joulu!



maanantai 8. joulukuuta 2014

No kun kaikki muutkin







malli: Nurmilintu
lanka: Aade Lõng 8/2, 200 grammaa
puikot: 4,0mm


Nurmilintuja on tänä vuonna lennellyt jo ties kuinka monessa neuleblogissa, ja minullekin oli heti ohjeen julkaisun jälkeen selvää, että pakko se vaan on neuloa. Lupasin jo joskus kesällä neuloa mummolleni huivin, tosin lähes kaikki toiveet huivin suhteen ehdin jo syksyn kiireiden myötä unohtaa. Mieleeni jäi vain että ei saa olla vihreää tai ruskeaa. Tottahan sitten pitkin syksyä ponnahteli mieleen erilaisia upeita raitahuiveja kyseisistä väreistä, joten Tallinnan reissulla oli pakko tarttua tähän vironvillaan ettei satu vahinkoa.

Niinkuin moni on ennen minua todennut, niin Nurmilintu on täydellinen ohje, simppeli ja silti niin kaunis, ja sopii näköjään kivasti myös tällaiselle värikkäälle langalle. Tein huiviin yhden ylimääräisen osion ainaoikeaa (vähän vajaan osion oikeastaan) sekä yhden kokonaisen pitsiosion, sillä halusin käyttää langan mahdollisimman tarkasti loppuun. Huivista tulikin ihan täydellisen kokoinen, nyt vaan vähän jännittää, että mitä mieltä mummo on, sillä samalla kun jätin paketin postin huomaan niin jäin pohtimaan, että eihän meillä vaan ollut mitään puhetta siitä, että lanka ei saisi olla rouheaa ja kutittavaista...

Joululahjatehdas jatkaa toimintaansa tällä suunnalla, vielä pitäisi tehtailla puolikas sukka (se toinen on jo valmis), yksi huivi ja sitten vielä jokin projekti, jota en ole vielä keksinytkään. Kenelle tässä muka kiire tulee?

(P.s. Heidi on kyllä huivinero, tämä Kaihola hyppää puikoille heti kun ehdin taas neuloa itselleni jotain. Ainiin ja kiitos kauniista kuvista Jonna!)

perjantai 5. joulukuuta 2014

Harmaata harmaalla


malli:Rick
lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, väri Kelo. Menekki noin 70 grammaa.
puikot: 2,5mm

Tämä jatkuva märkä, tahmea ja lamaannuttava harmaus ei tee kyllä hyvää ihmiselle. Siksipä on tärkeää pitää huolta siitä, että edes lähimmäisen varpaat pysyvät lämpiminä vaikka muuten tuntuukin epätoivoiselta. Pikkusiskoni on suhteellisen neutraalin väripaletin ystävä, joten tämä vyyhti oli täsmäostos ihan vain häntä varten.

Tämä helppo malli löytyy Cookie A:n kirjasta Suloisimmat sukat. Mitään erityisen mieleenpainuvaa tässä neulomiskokemuksessa ei ollut, mutta tarviiko sitä aina ollakaan. Malli on tarpeeksi simppeli tällaiselle eläväpintaiselle langalle, joten siinä mielessä nappivalinta.

Kaikenlaisia hys hys-neuleita on kesken, onneksi on kynttilöitä, teetä ja joululauluja jotka tarjoavat hetkellisiä valonpilkahduksia tähän synkkyyteen.



maanantai 3. marraskuuta 2014

Väreistä parhain




malli: omasta päästä, aloitettu Kerän raglan-kurssilla
langat: Isager Alpaca 1, 125 grammaa ja Isager Spinni, 170 grammaa. Molemmista väri 4S.
puikot: 4,5mm
Minä tein paidan! Tai oikeammin pitäisi huudahtaa, että sain paidan valmiiksi, sillä onhan sitä kaikenlaista kesken koko ajan, jotenkin nämä isommat asiat tuppaavat jäämään marinoitumaan. Tässä paidassa ei ole mitään ihmeellistä, ja siksi se onkin niin ihana. Ylhäältä aloitettu, raglanlisäykset, laatikon mallinen, löysä ja mukava sekä ennen kaikkea lämmin kuin mikä. Harmaa on värien kuningas, se on tullut neulovien ystävieni kanssa todettua, ja uskon että tälle harmaalle kaunottarelle tulee paljon käyttöä. 
Pakko vielä hehkuttaa Isagerin lankoja hieman. Niiden värikartta on nerokkaasti suunniteltu niin, että eri pohjalankoja on helppo yhdistellä jos pitsivahvuisella langalla (joita nämäkin molemmat siis ovat) neulominen pelottaa. Spinni on rouhea yksisäikeinen villalanka, ja kun siihen yhdistää pehmoisen ohuen alpakkalangan, on tuloksena hieman pörröinen ja yllättävän pehmeä neulepinta.
Näköjään minusta siis on myös näihin isompiin neuleisiin...



maanantai 20. lokakuuta 2014

Lempijuttuja





malli: Sakura
lanka: Isager Strik Merilin, väri 59. 180 grammaa.
puikot: 4,5mm 





Tämä taitaa olla huivien vuosi, sillä tämä kiilaa aiemmin neulomani Titaniumin kanssa lempineuleideni ykkössijalle. Etsin pitkään sopivaa huivimallia tälle ihanan rouhealle langalle, ja etsintä kyllä kannatti. Ohje on selkeä ja vaikka kaavioita (ja silmukoita) on monta, niin missään vaiheessa ei käynyt liian työlääksi.
Lanka laskeutuu todella kauniisti, ei kutita yhtään ja tämä väri on ihanin! Jossain toisen kaavion puolivälissä pohdin että tuleekohan tästä minkään kokoinen, mutta näköjään tuli. Onneksi liian isoja huiveja ei olekaan, pitää olla kääriytysmivaraa.

Hetken jopa harkitsin antavani tämän mummolle lahjaksi, mutta kun se sopii niin kamalan hyvin tuohon tupsuunkin...? Meinaa lähteä tämä itselle neulominen ihan lapasesta. joten pakko siirtyä pikkuhiljaa joululahjaneuleiden pariin.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Pipotus

Säännöllisin väliajoin havahdun siihen, että en muista neuloa itselleni tarpeeksi usein. Niinpä taas ensimmäisenä viileänä aamuna sain todeta, että tässä sitä ollaan ilman pipoa (vaikka onhan niitä tullut muutama joskus neulottua). Totuuden nimissä on sanottava, että neuloin viime talvena itselleni identtisen harmaan pipon, mutta sitä ei kukaan tiedä, että missä tuo kyseinen pipo nyt on. Onneksi olin ollut viime talvena itseäni fiksumpi  ja ostanut langat uuteen pipoon jo ennen kuin edellinen hukkui.
malli: Rikke
lanka: Lang Yarns Novena, keskiharmaa, noin 45 grammaa.
puikot: 3,5mm ja 4,5mm



Itseasiassa olen neulonut eri sävyisistä harmaista näitä Novena Rikkejä jo yhteensä kolme,mutta tämä on täysin perusteltua. Ihana lanka ja ihana ohje, näitä voisi neuloa ainakin kolme lisää!




malli: Helmeilevä
lanka: Eden Cottage Yarns Milburn 4ply, väri Damson, noin 37 grammaa.
puikot: 2,5mm 



Tämän ihanan langan sain syntymäpäivälahjaksi ihanalta hovikuvaajaltani, ja kun Lankakauppa Kerän blogiin tupsahti samalle langalle suunniteltu pipo-ohje niin tämä valikoitui matkaneuleeksi Tallinan matkalle. Simppeli ohje ja ihana lanka, joka on yhtä aikaa silkkisen kiiltävä mutta silti rouhea.

Nyt on sitten pipoja kaksin kappalein, täytynee tehdä kovemmille pakkasille vielä muutama lisää, koska ikinä ei voi tietää minne ehdin nämä jättää talven aikana.

Lopuksi vielä kuva paikasta, jossa on aina ihanaa, aina naurua, aina kahvia ja aina kotoisaa. Paikka, jonne kaipaan niinä lauantaina jolloin olen töiden vankina. Kerän lauantaiset neuletapaamiset ovat henkireikä jo aikas monelle naiselle, enkä ihmettele miksi. Onneksi on Kerä ja sen ihana kauppias, ystäväni Jonna.




lauantai 4. lokakuuta 2014

Voi Lontoo!


malli: Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat (pienin muutoksin)
lanka: Trailing Clouds Self Striping Sock Yarn, väri Mind the Gap, noin 53 grammaa. Resoriin ja kantapäähän Dropsin Fabelia pieni nöttönen.
puikot: 2,25mm


Tämä Lontoon metrokartasta inspiraationsa saanut sukkalanka on vilahdellut blogimaailmassa jo usemapaan kertaan, ainakin Ryyni ja Sanna ovat neuloneet tästä ihanaisia sukkia. Kun ihanainen kollegani tilasi oman vyyhtinsä kesällä, oli minunkin pakko laittaa tilaus vetämään.

Aloitin suurella innolla neulomaan Neulistin ja Vyyhdin junailemaa joulukalenterisukkamallia, mutta  kävi samoin kuin kaikkien muidenkin aloittamieni varpaista varteen neulottavien sukkien kanssa, innostus lopahti uuden tekniikan opettelemiseen. Oli selvää, että tästä kirjavasta langasta on tehtävä perussukat, sillä kaikenlaiset kuviot uppoaisivat värimereen, joten palasin tutun ohjeen pariin. Jämälankaa näissä on vain resorit ja kantapäät, ja silmukoita loin hieman enemmän kuin ohjeessa, mutta muuten nämä on kantapäätä myöten ohjeen mukaiset. Ja istuu kuulkaas hyvin!



Kovasti olen neulonut, mutta valmista on vielä vähän, Työt ja kaikenlaiset opiskelut, niin uudet kuin vanhatkin, vievät aikaa tärkeämmiltä asioilta.

Ainiin ja blogini yksivuotispäiväkin hurahti vauhdila ohi, en olisi vuosi sitten uskonut että teitä eksyisi tänne näin monta niin lyhyessä ajassa. Suuren suuri kiitos jokaiselle kävijälle!


keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Taas yksi sukitettu kollega!



malli: Aphrodite
lanka: Wollmeise Sockenwolle Twin, väri Minze. Menekki noin 80 grammaa.
puikot: 2,25mm 



Pienestä työyhteisöstämme olin neulonut sukat kuudelle työntekijälle, kunnes tuli näiden seitsemänsien aika. Sukat on tehty pyynnöstä, langan ja mallin suhteen sain täysin vapaat kädet. Langan pengoin omasta stashistani, ja tämä väri oli niin sukkien saajan näköinen, että ei tarvinnut montaa kertaa miettiä. Projekti matkasi mukanani kotiseudulleni, joten sukkakirjojeni puutteessa malli tuli valittua alati kasvavasta jonostani. Näistä tuli ihanat, kuvio näyttää monimutkaiselta, mutta sukkia oli helppo neuloa jalkapalloa tuijottaessa. Sain siis pienennettyä lankavarastoani ja neulottua kauan himoitsemani mallin, siispä jeejee!

P.s. Kiitos ystäväni, kukaan muu ei laittaisi vuokseni villasukkia jalkaansa näillä helteillä!

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Omiin jalkoihin

lanka: Wollmeise Sockenwolle Twin, väri Magnolie Light, kulutus noin 100 grammaa.
puikot: 2,5mm 



Näissä sukissa yhdistyvät lanka, josta piti tulla sukat aivan jollekin toiselle, neulemalli joka piti neuloa jo aikoja sitten ja Sodankylän elokuvajuhlilla hajonneet villasukkani (vuodelta 2005). Edellisen kerran olen neulonut itselleni sukat lokakuussa 2012, ja niissäkin on jo reikä. Tähdet olivat siis linjassa, ja tempaisin nämä sukat valmiiksi kesälomamatkallani. Ohje on selkeä, eikä kaavioiden takia tarvitse nyrjäyttää aivojaan. Pakko kuitenkin todeta, että kun tein sukat täysin ohjeen mukaan, eli aloitin kantapään ohjeen mukaisessa kohdassa ja jatkoin jalkaterässä kaavion loppuun saakka, niin sukista tuli melko suuret. Valkkaan itselleni aina isoimman koon, mutta nämä ovat omaan (isoon) jalkaani hieman liiankin tilavat. Eivät kuitenkaan niin isot, että olisi kannattanut alkaa purkuhommiin, joten kyllä nämä ehdottomasti pääsevät käyttöön (koska ensi talvelle ei tosiaan ole muita ehyitä sukkia...).

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Ylistys raidoille


malli: Suvi Simolan Crayons
lanka: Rowan Creative Linen, värit 627 (vaaleampi punainen) ja 631, Semilla Cablé, väri 01 (valkoinen) ja String Theory Hand Dyed Yarn Merino DK, väri Pewter.
puikot: 4,5mm


Joskus minulla on myös hyvä tuuri, sillä samalla kun pääsin testineulomaan Suvi Simolan uuden ihanan huivimallin, niin ohjeessa käytetty Rowanin Creative Linen hyppäsi Kerässä alekoriin. Kyseistä lankaa löytyi nuo kaksi punertavaa sävyä ja nappasinkin sitten seuraksi samasta korista minulle ennestään myöskin tuntemattoman Semilla Cablén. Omasta jämälankavarastosta sattui ensimmäisenä käteen tuo String theoryn ihanuus, ja kun aikani olin asiaa pohtinut päätin, että vaikka ohjeessa huivi on tehty käyttäen kuutta eri väriä niin pitäydyn itse näissä neljässä kun en isommalla värimäärällä saanut aikaan tarpeeksi harmonista kokonaisuutta.

Ohje on ihanan selkeä ja simppeli, en ollut ennen neulonut huivia näin vinottain, joten oli hauska seurata huivin muotoutumista. Lyhennetyt kerrotkset olivat minulle tuttuja jo entuudestaan, mutta tämä ohje käy vallan mainiosti myös niiden opettelemiseen, koska kaikki tarvittavat tekniikat on selostettu ohjeessa selkeästi. Langoista ei myöskään ole mitään pahaa sanottavaa, vaikka ovatkin erilaisia niin tuntumaltaan kuin materiaaleiltaankin niin sopivat (yllättävän) mainiosti yhteen! Käytin Semillaa pätkän yhteen toiseen pikkuprojektiin, ja tästä syystä se pääsi loppumaan kesken, joten viimeisestä raidasta jäi puuttumaan kuusi riviä. Tästä huolimatta huivista tuli juuri täydellisen kokoinen, mikä on sinänsä harvinaista, että yleensä joudun lisäämään jokaiseen huiviin mittaa, että saan niistä tarpeeksi suuria. Koska dk-vahvuiselle langalle ei ole tarpeeksi kivoja huiviohjeita, ja koska raidat käy kaiken kanssa, kannattaa tarttua tähän ohjeeseen!


lauantai 7. kesäkuuta 2014

Ihana Mona

malli: Cookie A:n Mona
lanka: Hedgehog Fibres Sock, väri Wish. Menekki noin 65 grammaa.
puikot: 2,25 mm






Maaliskussa esittelin täällä työporukkamme puolesta neulomani pariskuntasukat. Sukat pääsivät uuteen kotiinsa ja samalla Jyväskylän reissulla sain  tuosta rupeamasta palkkioksi vyyhdin ihanaa Hedgehog Fibresin sukkalankaa. Pakko myöntää, että samaa lankaa löytyy varastosta jo entuudestaan, mutta tämä lahjavyyhti oli erityinen ja ennenkaikkea niin ihanan värinen, että sen oli heti päästävä puikoille. Oikeaa sukkamallia piti hetki hakea, mutta tulipa todistetuksi semmoinen asia, että vaikka onkin taivaallisen pehmeää, niin tämä lanka kestää myös purkamisen (useampaan kertaan)!

Ohjesuosituksesta pitää lähettää vielä erityiskiitokset Ryynille! Sukkia.Rakkaudella-kirjassa on pääosin todella kauniit kuvat, mutta tälle mallille kuvat, tai itseasiassa mallisukkiin valittu langan väri, eivät tee oikeutta. Ryyni on rohkeasti neulonut koko kirjan läpi, ja kannatti kiinnittää huomiota siihen, mitkä mallit hän haluaisi neuloa uudemman kerran, sillä tämä malli olisi muuten saattanut minun osaltani jäädä kokeilematta.


torstai 22. toukokuuta 2014

Sama ja eri

Edelliskerran katastrofin jälkeen voin onneksenne kertoa ihanasta, helposta ja nopeasta projektista, jonka lopputuloksesta tykkään kamalasti!

 malli: Veera Välimäen varjo [shadow]
lanka: Malabrigo Yarn Sock, väri Abril. Menekki noin 80 grammaa.
Skein Top Draw Sock, väri Fallow, noin 90 grammaa.
puikot: 4mm




Sekä minulla, että ihanaisella Berenikellä oli tarve muuttaa pehmoiset Skeinit huiveiksi, joten KAL oli ainoa järkevä vaihtoehto. Tämä on nyt kolmas Veeran huivimalli, jonka olen neulonut, ja samaa huippulaatua on tämäkin. Huivin muoto ei ole perinteinen, ja kaulalle asettelu vaatii omistautumista, mutta on se kyllä sen arvoistakin. Bereniken kaunis vaaleampi versio kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa, kolmivärisenä huivi on ihan erinäköinen. 

Saatan sanoa näin aika usein ja aika monesta langasta, mutta nyt sanon taas, että Skein on ihana, täydellisen pehmoinen ja värit ovat täydellisiä! Tuokin ruskeasinikirjava yksilö huusi nimeäni ja kovaa. Violetti Malabrigon Sock on ostettu Ravelryn kautta vuosi sitten, eli tässä projektissa on myös hieno varastontyhjennysominaisuus! En tiedä milloinka lanka on alunperin hankittu, mutta jos olisin ollut tekemässä vaikkapa villapaitaa, niin olisin saattanut ärsyyntyä esimerkiksi siitä, että langassa oli solmuja jotka aukeilivat, tai siitä, että ensimmäinen kymmenen senttiä huivin aloituksesta on huomattavasti tummempi kuin loput violetit kohdat, mutta tässä pikkuprojektissa en jaksa moisista kimpaantua.
(Toim. huom. ei kannata kuvata villahuiveja lähes 30 asteen helteessä, näinkin viehkeistä yksilöistä voi olla haastavaa saada järkeviä kuvia) 




torstai 24. huhtikuuta 2014

Tuhoon tuomittu

Malli: Veera Välimäen Color Affection
Langat: Cascade Yarns Heritage Silk, värit 5631 ja 5660 sekä Wollmeise Twin, väri Flaschenpost.
Puikot: 4mm

Tämä projekti otti huojuvat ensiaskeleensa jo kesällä 2012, jolloin lankavalinnat loksahtelivat paikalleen kuin itsestään. Siihen se sujuva osuus sitten loppuikin. Tummanharmaa Cascade Heritage Silk näytti vyyhdillä ihanalta, mutta kun vyyhdin kiepsautti auki ja alkoi kerimään lankaa, se paljastui hirviöksi. Aivan järkyttävän kamala ällöttävä solmujen ja sotkun vyyhti, jonka selvittäminen vei minun ja avomieheni mielenterveyden. Muutamia viikkoja mytty majaili kirjahyllyssä ja kumpikin kävi muutaman päivän välein menettämässä hermonsa sen kanssa. Lopulta siitä saatiin pallo aikaiseksi, mutta kerronpa vaan, että mitään kiiltävää ja sileää ei tässä langassa ollut. Toinen samanmerkkinen vyyhti käyttäytyi kuin mallioppilas, joten en tiedä mikä ihmeen maanantaikappale tuo paholainen oli.

Lopulta (vuotta myöhemmin...) siis aloin urheasti töihin kahden kauniin ja yhden pörröisen langan kanssa. Ohje on nerokas ja ihana, kuten monet ovat jo ennen minua todenneet, mutta liekö tuo pörröisen langan episodi vienyt kaikki onnistumisen mahdollisuudet tältä projektilta, sillä neulominen ei oikein missään vaiheessa lähtenyt lentoon.  Kuskasin tekelettä mukanani Kerän neuletapaamisiin ja teehetkiin, vaikka olisin mielummin neulonut jotain muuta tai itseasiassa vaikka tätä samaa huivia eri langoista! Joku (tyhmä) sisu esti hylkäämästä projektia, joten lopulta sain neulomisen päätökseen.

Tässä vaiheessa haluaisin sanoa, että pingotus tekee ihmeitä ja että kaikki tuska tekee tästä vain ihanamman ja tärkeämmän minulle, mutta kun ei. Neuloessani ehkä hieman ummistin silmäni sille, että huivin yläreunasta tulee liian tiukka vaikka otin ylimääräisen langankierron puikolle ja pudotin sen takaisin tullessa. Eipä saa tätä edes pingotettua kauniiksi. Plääh ja puuh ja ärr. Ehkä tämä loppujen lopuksi menee ihan kiva-kategoriaan. Ja samalla sisulla meinaan tehdä uuden, jostakin muusta langasta ja tämän kokemuksen karaisemana!



maanantai 21. huhtikuuta 2014

Ilosofiaa ja elonmerkkejä

Maaliskuun alusta tähän hetkeen on ollut niin kamala kiire ja ehkä vielä kamalampi stressi, että törkeästi olen joutunut jättämään puikot ja langat liian vähälle huomiolle. Jos en ole ollut töissä tai nenä kiinni tenttikirjassa tai tietokoneen näytössä olen vain ollut paikallani tekemättä mitään, koska muuhun eivät rahkeeni ole rittääneet. Haluaisin nyt tähän kirjoittaa, että onneksi tämän lukuvuoden osalta alkaa jo helpottaa, mutta palataan tuohon lauseeseen vasta kuukauden päästä. Työmäärä on kuitenkin vähentynyt siinä määrin, että olen saanut jotain tehtyä. Enkä kuulkaa ihan mitä tahansa, olen nimittäin v i r k a n n u t!

Malli: Kudekori S, Molla Millsin kirjasta Virkkuri
Koukku: 9 mm
(Kuvissa näkyvä karkkimäärää on manipuloitu tunkemalla niiden alle tavaraa)

Virkkuukoukku ja minä emme ole tähän asti olleet edes hyvän päivän tuttuja, pikemminkin olemme yrittäneet pysyä poissa toistemme tieltä välttyäksemme mielipahalta. Taisi olla syksy 2010 kun opettelin virkkaamaan isoäidinneliöitä ja aloitin loistokkaan virkkausurani ainoalla järkevällä tavalla, eli aloin kokoamaan noista täydellisistä neliöistä peittoa. Vuodet vierivät ja peitto on edelleen kesken. Puolitoista vuotta sitten ostin jossain mielenhäiriössä kilon ruskeaa matonkudetta ja päätin, että siitä tulee meille vessaan tarpeellinen kori. Aikaa ehti tosiaan tuostakin vierähtää, mutta kun nyt huhtikuussa sain vihdoin kirjastosta käsiini Virkkurin, niin oli yksinkertaisesti pakko keriä tuo kudemytty, ostaa riittävän iso koukku ja alkaa virkkaamaan. Menestksekkäistä isoäidinneliöajoistani muistin onneksi vielä virkkuusanastoa jonkun verran ja Molla Millsin ohjeet ovat ihanan selkeät. Joten tässäpä ensimmäinen valmistunut virkattu työni! Se on muhkurainen, epätasainen, pieni ja oikeastaan myös väärän värinen, mutta se on valmis!

Neulepuolella on kesken huivia ja neuletakkia ja sukkaa, ja lisäksi kuvaamista odottelee jäähypenkillä yksi huivi, johon en ole kamalan tyytyväinen. Virkkuri palaa kirjastoon parin viikon päästä, mutta pakko kai tuo on omaksi hankkia kun kerran aiheuttaa minussa tällaisia inspiraation pyrähdyksiä.

Sain Vihreän Langan Vilmalta blogeissa ympäriinsä kiertäneen Ilosofiaa-tunnustuksen, ja melkein uskaltaisin väittää, että tämän tunnustuksen tuoma ilo oli yksi niistä tekijöistä joiden avulla uskalsin tarttua koukkuun! Minun blogini on ollut olemassa vasta kovin vähän aikaa enkä anna sille niin paljon aikaa kuin mitä se ansaitsisi, joten on aivan äärettömän ihanaa saada tällainen tunnustus!

Tuntui ihan kamalan vaikealta valita kolme suosikkia, mutta kun pakko oli valita niin jopa minä pystyin tekemään päätökseni. Annan siis tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:

Viimeinen silmukka -- Ihanat, ihanat kuvat, taidokkaasti tehdyt neuleet ja ihanin Jonna, täällä tuntee itsensä tervetulleeksi aina!

Berenice's hair -- Ihkaensimmäinen käsityöblogi, jota aloin seuraamaan, ja itseasiassa Berenike on melko pitkälti vastuussa siitä, että neulomisesta ja ihanista langoista on tullut osa minun jokapäiväistä elämääni.  Bereniken lankamaku on ihana ja jotenkin näistä kauniista neuleista näkee heti kuka ne on tehnyt!

Auringonkerääjä -- En edes muista mitä kautta tänne eksyin, mutta kotoisalta tuntui heti. Tykkään siitä, että käsityöt kulkevat käsi kädessä arjen ja sen kuvaamisen kanssa, niinkuin tosielämässäkin. Kauniita kuvia ja ihania tekstejä!

Säännöt ovat seuraavanlaiset:




"Ilosofiaa was here tunnustuksen idea lähti siitä, kun törmään silloin tällöin blogeihin joissa tuntuu heti kotoisalta. Se voi olla blogin ulkoasu, ihanat käsityöt, kauniit kuvat tai se tunnelma tai ensivaikutelma jonka blogista saa, kun sinne ensimmäisen kerran astuu sisään. Ihan kun kotiin tulisi. Tuntuuko tutulta?
Tämä tunnustus lähtee siis kiertämään blogimaailmaa ja antamaan tunnustusta niille kaikille ihanille ja kotoisille blogeille.
Ilosofiaa was here tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.
1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.
2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.
3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille."